Alun alkaen oli vain sanoja,
Joiden karkeutta katsoi tutkien
Tuo suuri voima;
Keksi sotkea sanoja säveliin.
Oli "Pyhä Jysäys" siitä lähtien
Sen aateloima.
Tuo voima liikkui vetten päällä
Ja nauroi kun me oltiin täällä
Unisia ja veteliä — se päätti tulla
Järjestämään virkistävää,
Hyvää meteliä.

Se on ollut täällä aina,
Tällä vehreällä Tellus -pallolla
Se kaikkea soittaa.
Mekin saamme voimaansa lainaan,
Jos lainaaja käyttäytyy kunnolla
Ja sitä kunnioittaa.
Voit kuolevaisten keskellä sä
Suurmies tai suuri nainen olla
Mutta Pyhän Jysäyksen rinnalla
Pelkkä nolla.

kertosäe:
Minä maahan murenen,
Kun mun aikani on täys.
Sinä olet ikuinen,
Pyhä Jysäys!

Enhän teistä tiedä, mutta
Se elämääni tuo kauneutta
Ja huolen pitää...
Outo on elämän taakka
Aina syntymästä hamaan hautaan
Saakka ilman sitä!
Siis tarjoile taas metelisi puuro,
Tee onnellinen umpikuuro.
Gloria Euforia,
Sinä olet suurin, ja