Etkö unta saa?
Aaveetko taas
sun vuoteellesi omin luvin istahtaa
sua valvottaa,
jo kohta aamu sarastaa

Etkö unta saa?
Yksinäisyys
kun soittaa sydämmessä pirunviuluaan
ja luurangot kun kaapissa äityy kolistelemaan

Mä tahdoin karkoittaa ne pois
olemattomiin
ettei ne enää milloinkaan
nousis kummittelemaan

Mut siihen yksin pysty en
vaan rakkauttas tarvitsen
Tää must yö mun kanssa jaa
niin huomenna tää kaikki ehkä on jo helpompaa

Ja yö kun aamuun liukenee
Vierellä sun
ei enää pahaa tee
Syliis rauhoitun

Etkö unta saa?
kun eilinen
taas päälle käy ja kaikki epäonni sen
eessä kohoaa ja lailla vuoren tuijottaa

Mä tahdoin karkottaa ne pois,
olemattomiin
ettei ne enää milloinkaan
nousis kummitelemaan

Mut siihen yksin pysty en...

Vierelläsi sun
Mä siihen rauhoitun
Vierelläs sun
on turvapaikka mun